Tekoäly – vai tehoäly?

Ei kommentteja

Maanantaiaamu ja päivä ei oikein tahdo lähteä käyntiin. Viikkoa pitäisi suunnitella ja ajatus ei kulje. Mitäköhän kaikkia rästejä jäi viime viikolta? Pitää hakea inspiraatiovettä (eli suomeksi kahvia). Takaisin koneen äärelle. Lista muodostuu pikkuhiljaa. Ai niin, pitäisi soittaa sille yhdelle rahojen perään. Ja pari raporttiakin pitäisi saada aikaiseksi, menee käsipeliksi…

Tuttu tunne? Teet asioita, jotka pitäisi hoitua helpommin ja mielellään automaattisesti? Tehtävät hoituvat mallikkaasti, mutta aikaa menee bisneksen kannalta perusasioihin, vaikka pitäisi ehtiä huolehtimaan asiakkaista.

Onko tekoäly tulevaisuuden pelastaja vai uhka?

Tekoälystä povataan useassa foorumissa melkeinpä tulevaisuuden pelastajaa. Toinen ääripää näkee älykkäät järjestelmät työpaikkojen isona uhkana. Totuus löytyy varmasti jostain tästä välistä. Itse asiassa tekoäly on ehkä arkikielessä liian laaja ja jo jopa vähän vanhahtava käsite. Tässä kirjoituksessa tekoälyllä tarkoitetaan lähinnä koneoppimista.

Selvää on, että työnkuvat muuttuvat, rutiinityöstä päästään enenevissä määrin eroon ja aikaa vapautuu hyödyllisempään tekemiseen. Maanantaiaamun esimerkkitehtävien hoitamiseen ei välttämättä tarvita vielä suuria määriä tekoälyä, vaan sopiva Business Intelligence-ratkaisu ja rahankierron ammattilaisen käyttö voi olla riittävä apu. Faktaa kuitenkin on, että yritystoiminnan pyörittämiseen tarvitaan entistä enemmän tietoa käytännöistä ja trendeistä. Isojen datamassojen (BigData) ja monimutkaisten prosessien ymmärtäminen voi olla yrityksen kannalta elintärkeää.

Koneoppimiseen tarvitaan isoja määriä dataa. Riippuen toteutustavasta tällainen tekoälyn eräänä haasteena on se, että emme välttämättä tiedä ihan tarkkaan, miten kone on päätynyt tiettyyn lopputulokseen (olkoonkin, että hyvään sellaiseen). Haasteita löytyy myös, kun koneen pitäisikin vastata kysymyksiin johon sitä ei ole koulutettu ja jossa muuttujia voi olla lähes ääretön määrä. Nykymenetelmillä tekoäly ei ainakaan vielä näyttäisi osaavan oppia täysin uusia asioita omin päin. Tähän tarvitaan vielä tutkijoita.

Tekoäly vai ihminen päätöksentekijänä?

Milloin ulkoistetaan päätöksenteko kokonaan koneille? Jos ja kun näin tapahtuu, minkälaisia päätöksiä annetaan tekoälyn tehdä strategisissa päätöksissä ja minkä perusteella? Käykö niin kuin osakerobottien aiheuttamat kurssiheilahtelut; harva tietää, miksi on tehty tiettyjä toimenpiteitä, mutta tulokset näkyvät selvästi? Rakentavatko tekoälyt tulevaisuudessa palveluja toisilleen ja opettavat toisiaan? Itseoppiva järjestelmä kuulostaa pelottavalta mutta samalla erittäin kiinnostavalta.

Palataanpa vielä nopeasti tuohon maanantaiaamuun. Tekoäly voisi analysoida sähköpostini, kalenterini, työlistani, tutkia käyttäytymistäni ja tehdä viikkosuunnitelmani valmiiksi. Rutiininomaisesti suorittavana koneena olemisen sijasta voisin käyttää aikani suhteiden vaalimiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kohtaamiset ja yhdessä vietetty aikaa on tärkeä osa asiakassuhteen ylläpitoa. Tarvitaan tilannetajua, jota ei vielä tässä vaiheessa ole saatavana automaation muodossa. Tulevaisuuden laseissa ja piilolinsseissä on ehkä ominaisuudet, jotka tunnistavat ja analysoivat toisen ihmisen kasvonpiirteitä ja ilmoittavat käyttäjälleen, millä todennäköisyydellä tulee kaupat, kunhan kerrot seuraavaksi tiettyjä asioita.

Muistetaan siis tekoälykeskustelussa, että ihmiset ovat edelleen mukana päätöksentekijöinä ja liikkeelle panevana voimana. Ja kun järjestelmien tuloksia ja käytäntöjä tulkitaan, voi välillä olla hyvä käyttää asiantuntijaa apuna.

Mitä otsikossa mainittu tehoäly sitten tarkoittaa? Lyhyesti sanottuna tietotaidon järkevä käyttö loistavien ihmisten avulla ja hyviä työkaluja hyödyntäen. Kun jää aikaa olennaiseen syntyy tulosta.

Voiko tekoäly joskus tulevaisuudessa olla tehoäly? Ehkä. Johda sillä aikaa asioita, älä anna asioiden johtaa sinua.

Christoffer Brunberg
Tuotantojohtaja

P.S. Jos haluat rutiineista eroon, soita meille! Täällä vastaa ihminen eikä tekoäly!

Kategoriassa: Blogi